Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Mon, 29 Aug 2016 09:37:20 +0300 fi Nukkuvat pankkitilit herätettävä http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221952-nukkuvat-pankkitilit-heratettava <p>Monissa Euroopan maissa on niin sanottuja nukkuvia pankkitilejä, joita ei ole käytetty vuosikymmenien aikana lainkaan. Vainajien, lopetettujen yritysten ja muiden unohdettujen tilien varat vain sattuvat jäämään pankeille ja Suomen tapauksessa ne jäävät sinne ikuisiksi ajoiksi.</p><p>Toisin kuin yleisesti luullaan, Suomessa ei ole säännöksiä siitä, että pankkien tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa vainajan pankkitileistä kuolinpesälle tai sen osakkaille. Ei tarvitse, vaikka pankit saavat automaattisesti tiedon asiakkaansa kuolemasta, jotta osaavat sitten periä asunto- ja autolainat takaisin kuolinpesältä.</p><p>Mielestäni pankkien pitäisi hoitaa vainajan tiliasiat kunniallisesti loppuun saakka oli kysymys sitten pankkien saamisista tai veloista kuolinpesää kohtaan.</p><p>Nukkuvia pankkitilejä koskevat säännöt ovat Euroopassa kirjavia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa näiden tilien varat voidaan ottaa yhteiskunnan käyttöön ja ohjata hyväntekeväisyyteen. Mielestäni brittiläinen käytäntö sopisi hyvin myös meille Suomeen.</p><p>Perunkirjoituksissa on usein huolena, onko vainajan koko omaisuus tiedossa. Pahimmillaan tieto tileistä, joista osa voi sijaita myös eri puolilla Eurooppaa ja kauempanakin, ei saavuta omaisia koskaan, sillä pankit makuuttavat kuolinpesien rahoja holveissaan mieluummin kuin toimittavat ne niiden oikeille omistajille.</p><p>Otin nukkuvien pankkitilien ongelman esille pari vuotta sitten Suomen eduskunnassa. Nyt nukkuvien pankkitilien ongelma on siirtynyt Finanssivalvonnan, Finanssialan keskusliiton ja ministeriön pöydälle.</p><p>Jätin kesäkuun alussa kirjallisen kysymyksen komissiolle, jossa tiedustelin, onko mahdollista luoda yhteinen järjestelmä, joka varmistaa sen, ettei kuolinpesille ja perillisille kuuluvia rahavaroja jää jatkossa pankkien holveihin, joihin ne eivät kuulu.</p><p>Ongelma koskettaa lukuisia kansalaisia, joten luutuneen pankkijärjestelmän on syytä seurata kehitystä. Nyt odotan Euroopan laajuisia toimenpiteitä, joilla pankkien kaappaamat rahavarat saadaan takaisin niiden oikeille omistajille tai jos heitä ei löydy niin sitten hyväntekeväisyyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monissa Euroopan maissa on niin sanottuja nukkuvia pankkitilejä, joita ei ole käytetty vuosikymmenien aikana lainkaan. Vainajien, lopetettujen yritysten ja muiden unohdettujen tilien varat vain sattuvat jäämään pankeille ja Suomen tapauksessa ne jäävät sinne ikuisiksi ajoiksi.

Toisin kuin yleisesti luullaan, Suomessa ei ole säännöksiä siitä, että pankkien tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa vainajan pankkitileistä kuolinpesälle tai sen osakkaille. Ei tarvitse, vaikka pankit saavat automaattisesti tiedon asiakkaansa kuolemasta, jotta osaavat sitten periä asunto- ja autolainat takaisin kuolinpesältä.

Mielestäni pankkien pitäisi hoitaa vainajan tiliasiat kunniallisesti loppuun saakka oli kysymys sitten pankkien saamisista tai veloista kuolinpesää kohtaan.

Nukkuvia pankkitilejä koskevat säännöt ovat Euroopassa kirjavia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa näiden tilien varat voidaan ottaa yhteiskunnan käyttöön ja ohjata hyväntekeväisyyteen. Mielestäni brittiläinen käytäntö sopisi hyvin myös meille Suomeen.

Perunkirjoituksissa on usein huolena, onko vainajan koko omaisuus tiedossa. Pahimmillaan tieto tileistä, joista osa voi sijaita myös eri puolilla Eurooppaa ja kauempanakin, ei saavuta omaisia koskaan, sillä pankit makuuttavat kuolinpesien rahoja holveissaan mieluummin kuin toimittavat ne niiden oikeille omistajille.

Otin nukkuvien pankkitilien ongelman esille pari vuotta sitten Suomen eduskunnassa. Nyt nukkuvien pankkitilien ongelma on siirtynyt Finanssivalvonnan, Finanssialan keskusliiton ja ministeriön pöydälle.

Jätin kesäkuun alussa kirjallisen kysymyksen komissiolle, jossa tiedustelin, onko mahdollista luoda yhteinen järjestelmä, joka varmistaa sen, ettei kuolinpesille ja perillisille kuuluvia rahavaroja jää jatkossa pankkien holveihin, joihin ne eivät kuulu.

Ongelma koskettaa lukuisia kansalaisia, joten luutuneen pankkijärjestelmän on syytä seurata kehitystä. Nyt odotan Euroopan laajuisia toimenpiteitä, joilla pankkien kaappaamat rahavarat saadaan takaisin niiden oikeille omistajille tai jos heitä ei löydy niin sitten hyväntekeväisyyteen.

]]>
2 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221952-nukkuvat-pankkitilit-heratettava#comments Raha EU Kuolinpesä Nukkuvat pankkitilit Perinnönjako Mon, 29 Aug 2016 06:37:20 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221952-nukkuvat-pankkitilit-heratettava
Reilun kilpailun puolesta http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217196-reilun-kilpailun-puolesta <p>Hyviä uutisia pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille - kilpailevien suuryritysten veronkiertoon on vihdoin reagoitu EU:ssa.</p><p>Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaisille. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti vuodesta 2017 alkaen.</p><p>Direktiivi tuli tarpeeseen. Viimeistään Luxleaksin ja Panama-papereiden kaltaiset tietovuodot ovat paljastaneet, kuinka julkeasti kansainväliset suuryritykset välttelevät niille kuuluvia veroja. Uusien sääntöjen myötä veronkiertäminen vaikeutuu.</p><p>Aggressiivinen verosuunnittelu häiritsee talousjärjestelmämme peruskiveä, toimivia markkinoita. Yritysten välinen kilpailu ei ole reilua niin kauan kuin pienet ja keskisuuret yritykset maksavat tuloksestaan 20-30 prosenttia veroja ja suuryritykset hyödyntävät veroparatiiseja ja maksavat tuloksestaan 0-1 prosenttia veroja.</p><p>Viime aikoina veronkiertoon on yhdistetty mm. Apple, Google, Starbucks, McDonald&#39;s, Mehiläinen, GE Healthcare ja Ikea. Usein veronkiertäjä-yritys nollaa Suomessa tehdyn tuloksensa maksamalla ylikorkeita korkoja konsernin sisällä yhtiölle, joka sijaitsee matalan verotuksen maassa.</p><p>Veroissa säästetyillä miljoonilla veronkiertäjä voi investoida, kehittää toimintojaan ja maksaa suuria osinkoja omistajilleen. Nurinkurista tässä kaikessa on se, että tavalliset palkansaajat, opiskelijat, eläkeläiset ja kilpailevat yritykset maksavat veronkiertäjien puolesta niille kuuluvat verot.</p><p><strong>Kreikan noudatettava sopeutusohjelmaa</strong></p><p>Täysistuntoviikon aikana Kreikan talousvaikeudet nousivat jälleen kerran esiin. Euroryhmä päätti aloittaa tekniset neuvottelut mahdollisista laina-ajan pidennyksestä ja korkojen alentamisesta.</p><p>Kreikan viimeisimmät lainanmaksuongelmat eivät yllättäneet, koska maalle myönnetyt rahat ovat päätyneet saksalaisille ja ranskalaisille suurpankeille. Samaan aikaan Kreikan rakenteelliset uudistukset ovat jääneet puolitiehen.</p><p>Lähiviikkoina tullaan näkemään, minkälaisen esityksen kanssa komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki tulevat julkisuuteen Kreikan tilanteen ratkaisemisessa.</p><p>Parasta olisi, jos Kreikka lopultakin pääsisi irti eurosta, kuten esitin toukokuussa 2010 kun Suomen eduskunnassa keskusteltiin Kreikan ensimmäisestä tukipaketista. Valtiovarainministerit Jyrki Katainen (kok) ja sittemmin Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat Suomen edustajina sitoumuksia, jotka erääntyvät maksuun nyt kun perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa.</p><p>Miten voisimme minimoida Suomen riskit nykytilanteessa, kun kuusi vuotta sitten otimme osavastuun Kreikan veloista?</p><p>Pitäisikö Suomen tässä tilanteessa maksaa vai jättää kreikkalaisittain velat maksamatta?</p><p><strong>Kuluttajalla on oikeus tietää elintarvikkeiden alkuperämaa</strong></p><p>Tuotemerkinnöissä enempi on parempi. Äänestinkin sen puolusta, että alkuperämerkinnät tulevat kaikkiin maito- ja lihatuotteisiin. Kuluttajalla on oikeus saada tietää, mikä on elintarvikkeen alkuperämaa. Tämän tiedon laittaminen pakkauksen kylkeen ei paljoa maksa.</p><p>Nykyinen elintarviketietoasetus sallii alkuperämaan ilmoittamisen muodossa EU tai ei-EU. Tällainen merkintä ei anna kuluttajalle tarpeeksi tietoa. Vuonna 2013 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 84 prosenttia EU-kansalaisista haluaa tietää, mistä maasta esimerkiksi maito on peräisin.</p><p>Lehtitietojen mukaan erään kauppaketjun alkuperämerkinnöt ovat virheelliset. Virolaista leipää on kaupiteltu suomalaisena.</p><p>Tuotemerkinnöillä ei ole merkitystä, jos kuluttaja ei voi niihin luottaa. Siksi elintarvikkeiden merkintöjen valvonnan on oltava toimivaa ja tehokasta.</p><p><strong>Eurooppalaisten työpaikkojen puolesta</strong></p><p>Pitäisikö Kiinalle myöntää markkinatalousasema? Tästä aiheesta keskusteltiin kiivaasti ja lopulta parlamentti päätti, että Kiinaa ei toistaiseksi luokitella markkinatalousmaaksi.</p><p>Päätös on oikea. Kiina tukee kiinalaisia yrityksiä. Se ei kerro avoimesti valtiontuista, eivätkä vientihinnat määräydy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kiina ei yksinkertaisesti ole markkinatalousmaa.</p><p>Kiinan muodollisella asemalla on merkitystä. Mikäli Kiina katsotaan Maailman kauppajärjestössä markkinatalousmaaksi, sitä vastaan ei voida käyttää polkumyyntitulleja. Tällöin valtion tukemat alihinnoitellut tuotteet pääsisivät entistä helpommin EU:n alueelle.</p><p>Nyt Kiina on tulkinnut WTO-sopimusta niin, että 15 vuoden jälkeen eli tänä vuonna markkinatalousstatus myönnetään sille automaattisesti. Toteutuessaan tämä olisi vakava isku Euroopan teollisuudelle ja sen työpaikoille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyviä uutisia pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille - kilpailevien suuryritysten veronkiertoon on vihdoin reagoitu EU:ssa.

Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaisille. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti vuodesta 2017 alkaen.

Direktiivi tuli tarpeeseen. Viimeistään Luxleaksin ja Panama-papereiden kaltaiset tietovuodot ovat paljastaneet, kuinka julkeasti kansainväliset suuryritykset välttelevät niille kuuluvia veroja. Uusien sääntöjen myötä veronkiertäminen vaikeutuu.

Aggressiivinen verosuunnittelu häiritsee talousjärjestelmämme peruskiveä, toimivia markkinoita. Yritysten välinen kilpailu ei ole reilua niin kauan kuin pienet ja keskisuuret yritykset maksavat tuloksestaan 20-30 prosenttia veroja ja suuryritykset hyödyntävät veroparatiiseja ja maksavat tuloksestaan 0-1 prosenttia veroja.

Viime aikoina veronkiertoon on yhdistetty mm. Apple, Google, Starbucks, McDonald's, Mehiläinen, GE Healthcare ja Ikea. Usein veronkiertäjä-yritys nollaa Suomessa tehdyn tuloksensa maksamalla ylikorkeita korkoja konsernin sisällä yhtiölle, joka sijaitsee matalan verotuksen maassa.

Veroissa säästetyillä miljoonilla veronkiertäjä voi investoida, kehittää toimintojaan ja maksaa suuria osinkoja omistajilleen. Nurinkurista tässä kaikessa on se, että tavalliset palkansaajat, opiskelijat, eläkeläiset ja kilpailevat yritykset maksavat veronkiertäjien puolesta niille kuuluvat verot.

Kreikan noudatettava sopeutusohjelmaa

Täysistuntoviikon aikana Kreikan talousvaikeudet nousivat jälleen kerran esiin. Euroryhmä päätti aloittaa tekniset neuvottelut mahdollisista laina-ajan pidennyksestä ja korkojen alentamisesta.

Kreikan viimeisimmät lainanmaksuongelmat eivät yllättäneet, koska maalle myönnetyt rahat ovat päätyneet saksalaisille ja ranskalaisille suurpankeille. Samaan aikaan Kreikan rakenteelliset uudistukset ovat jääneet puolitiehen.

Lähiviikkoina tullaan näkemään, minkälaisen esityksen kanssa komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Euroopan keskuspankki tulevat julkisuuteen Kreikan tilanteen ratkaisemisessa.

Parasta olisi, jos Kreikka lopultakin pääsisi irti eurosta, kuten esitin toukokuussa 2010 kun Suomen eduskunnassa keskusteltiin Kreikan ensimmäisestä tukipaketista. Valtiovarainministerit Jyrki Katainen (kok) ja sittemmin Jutta Urpilainen (sd) allekirjoittivat Suomen edustajina sitoumuksia, jotka erääntyvät maksuun nyt kun perussuomalaiset ovat hallitusvastuussa.

Miten voisimme minimoida Suomen riskit nykytilanteessa, kun kuusi vuotta sitten otimme osavastuun Kreikan veloista?

Pitäisikö Suomen tässä tilanteessa maksaa vai jättää kreikkalaisittain velat maksamatta?

Kuluttajalla on oikeus tietää elintarvikkeiden alkuperämaa

Tuotemerkinnöissä enempi on parempi. Äänestinkin sen puolusta, että alkuperämerkinnät tulevat kaikkiin maito- ja lihatuotteisiin. Kuluttajalla on oikeus saada tietää, mikä on elintarvikkeen alkuperämaa. Tämän tiedon laittaminen pakkauksen kylkeen ei paljoa maksa.

Nykyinen elintarviketietoasetus sallii alkuperämaan ilmoittamisen muodossa EU tai ei-EU. Tällainen merkintä ei anna kuluttajalle tarpeeksi tietoa. Vuonna 2013 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 84 prosenttia EU-kansalaisista haluaa tietää, mistä maasta esimerkiksi maito on peräisin.

Lehtitietojen mukaan erään kauppaketjun alkuperämerkinnöt ovat virheelliset. Virolaista leipää on kaupiteltu suomalaisena.

Tuotemerkinnöillä ei ole merkitystä, jos kuluttaja ei voi niihin luottaa. Siksi elintarvikkeiden merkintöjen valvonnan on oltava toimivaa ja tehokasta.

Eurooppalaisten työpaikkojen puolesta

Pitäisikö Kiinalle myöntää markkinatalousasema? Tästä aiheesta keskusteltiin kiivaasti ja lopulta parlamentti päätti, että Kiinaa ei toistaiseksi luokitella markkinatalousmaaksi.

Päätös on oikea. Kiina tukee kiinalaisia yrityksiä. Se ei kerro avoimesti valtiontuista, eivätkä vientihinnat määräydy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Kiina ei yksinkertaisesti ole markkinatalousmaa.

Kiinan muodollisella asemalla on merkitystä. Mikäli Kiina katsotaan Maailman kauppajärjestössä markkinatalousmaaksi, sitä vastaan ei voida käyttää polkumyyntitulleja. Tällöin valtion tukemat alihinnoitellut tuotteet pääsisivät entistä helpommin EU:n alueelle.

Nyt Kiina on tulkinnut WTO-sopimusta niin, että 15 vuoden jälkeen eli tänä vuonna markkinatalousstatus myönnetään sille automaattisesti. Toteutuessaan tämä olisi vakava isku Euroopan teollisuudelle ja sen työpaikoille.

]]>
3 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217196-reilun-kilpailun-puolesta#comments Kotimaa Elintarvikkeet Euroopan parlamentti Kiina Kreikka Veronkierto Fri, 20 May 2016 11:36:28 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217196-reilun-kilpailun-puolesta
Pelkkä avoimuus ei riitä http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216383-pelkka-avoimuus-ei-riita <p>Euroopan parlamentissa äänestettiin viime viikolla EU:n asiakirjojen julkisuutta koskevasta mietinnöstä. Aihe on ajankohtainen, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen ja EU:n välillä käytäviä TTIP-neuvotteluja on kritisoitu turhasta salailusta.</p><p>Äänestin mietinnön puolesta, sillä se peräänkuulutti lisää läpinäkyvyyttä. Avoimuus ei kuitenkaan yksin riitä. Julkisen tiedon täytyy olla myös helposti löydettävissä. EU:sta tietoa etsivä kansalainen, toimittaja tai vaikka kansalaisjärjestön edustaja ei hyödy mitään avoimuudesta, jos dokumentit ovat haudattuina hankalien hakujärjestelmien taakse.</p><p>Tässä kaikilla EU-instituutioilla on varmasti parannettavaa. Avoimuudella on toki rajansa. Esimerkiksi juuri kansainvälisiä sopimuksia neuvoteltaessa liian suuri läpinäkyvyys voi asettaa EU:n huonoon neuvotteluasemaan. Nämä ovat kuitenkin poikkeustapauksia. Asiakirjojen pitäisi olla lähtökohtaisesti julkisia. Avoimuus on yksi tärkeimmistä keinoista kasvattaa kansalaisten luottamusta EU:ta kohtaan ja sitä tulisi tukea.</p><p><strong>Rautatieliikenteen esteet poistuvat</strong></p><p>Euroopan yhteinen rautatiealue nytkähti torstaina eteenpäin Brysselissä, kun parlamentti vahvisti uuden rautatiepaketin.</p><p>Uudet säännöt parantavat rautatiejärjestelmien yhteensopivuutta, junien turvallisuutta ja korostavat EU:n rautatieviraston (ERA) roolia. Aikaisemmin rajat ylittävät junat piti hyväksyttää erikseen jokaisen maan viranomaisilla, mutta jatkossa yksi ERA:n hyväksyntä riittää. Tämä vähentää byrokratian määrää ja mahdollistaa uusien junien aikaisempaa nopeamman käyttöönoton.</p><p>Rautatieverkoston kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Etenkin Manner-Euroopassa juna on monesti kätevämpi matkantekoväline kuin lentokone. Se on myös ympäristöystävällinen tapa matkustaa.</p><p><strong>Turkki-sopimukseen syytä suhtautua varauksella</strong></p><p>Parlamentissa käytiin torstaina pitkä keskustelu EU:n ja Turkin välisen pakolaissopimuksen oikeudellisista näkökulmista. Lukuisat europarlamentaarikot toivat esiin huolen siitä, että pakolaisten palautusjärjestely rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.</p><p>EU on pakolaiskriisissä puun ja kuoren välissä. Selvää on, että Turkki ei ole luotettava kumppani. Sen intresseissä ei ole pakolaiskriisin ratkaiseminen. Pikemminkin päinvastoin: pakolaiset ovat Turkille väline kiristää unionilta erilaisia myönnytyksiä, kuten esimerkiksi viisumivapaus.</p><p>Yhteistyötä Turkin kanssa on kuitenkin toistaiseksi jatkettava, jotta ihmisten salakuljetus Egeanmerellä ei lähde uuteen nousuun. Pitkän aikavälin ratkaisuksi siitä ei kuitenkaan ole. Jos EU:n pakolaisongelmaan on ylipäätään löydettävissä ratkaisu, sen avaimet ovat Brysselissä, eivät Ankarassa.</p><p><strong>Vastuuvapautus - ei aivan pelkkä muodollisuus</strong></p><p>Brysselin täysistunnossa äänestettiin viime viikolla myös EU-elimille myönnettävistä vastuuvapauksista varainhoitovuonna 2014. Kyse on vuotuisesta muodollisuudesta ja kovasta äänestysurakasta. Parissa tunnissa käytiin läpi 53 vastuuvapausmietintöä, joihin liittyvistä yksityiskohdista äänestettiin satoja kertoja.</p><p>Lopputulos oli, että vastuuvapaudet myönnettiin, vaikka toisinkin olisi voinut käydä. EU:n elimissä erilaiset virheet ja taloudelliset väärinkäytökset ovat edelleen valitettavan yleisiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentissa äänestettiin viime viikolla EU:n asiakirjojen julkisuutta koskevasta mietinnöstä. Aihe on ajankohtainen, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen ja EU:n välillä käytäviä TTIP-neuvotteluja on kritisoitu turhasta salailusta.

Äänestin mietinnön puolesta, sillä se peräänkuulutti lisää läpinäkyvyyttä. Avoimuus ei kuitenkaan yksin riitä. Julkisen tiedon täytyy olla myös helposti löydettävissä. EU:sta tietoa etsivä kansalainen, toimittaja tai vaikka kansalaisjärjestön edustaja ei hyödy mitään avoimuudesta, jos dokumentit ovat haudattuina hankalien hakujärjestelmien taakse.

Tässä kaikilla EU-instituutioilla on varmasti parannettavaa. Avoimuudella on toki rajansa. Esimerkiksi juuri kansainvälisiä sopimuksia neuvoteltaessa liian suuri läpinäkyvyys voi asettaa EU:n huonoon neuvotteluasemaan. Nämä ovat kuitenkin poikkeustapauksia. Asiakirjojen pitäisi olla lähtökohtaisesti julkisia. Avoimuus on yksi tärkeimmistä keinoista kasvattaa kansalaisten luottamusta EU:ta kohtaan ja sitä tulisi tukea.

Rautatieliikenteen esteet poistuvat

Euroopan yhteinen rautatiealue nytkähti torstaina eteenpäin Brysselissä, kun parlamentti vahvisti uuden rautatiepaketin.

Uudet säännöt parantavat rautatiejärjestelmien yhteensopivuutta, junien turvallisuutta ja korostavat EU:n rautatieviraston (ERA) roolia. Aikaisemmin rajat ylittävät junat piti hyväksyttää erikseen jokaisen maan viranomaisilla, mutta jatkossa yksi ERA:n hyväksyntä riittää. Tämä vähentää byrokratian määrää ja mahdollistaa uusien junien aikaisempaa nopeamman käyttöönoton.

Rautatieverkoston kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Etenkin Manner-Euroopassa juna on monesti kätevämpi matkantekoväline kuin lentokone. Se on myös ympäristöystävällinen tapa matkustaa.

Turkki-sopimukseen syytä suhtautua varauksella

Parlamentissa käytiin torstaina pitkä keskustelu EU:n ja Turkin välisen pakolaissopimuksen oikeudellisista näkökulmista. Lukuisat europarlamentaarikot toivat esiin huolen siitä, että pakolaisten palautusjärjestely rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

EU on pakolaiskriisissä puun ja kuoren välissä. Selvää on, että Turkki ei ole luotettava kumppani. Sen intresseissä ei ole pakolaiskriisin ratkaiseminen. Pikemminkin päinvastoin: pakolaiset ovat Turkille väline kiristää unionilta erilaisia myönnytyksiä, kuten esimerkiksi viisumivapaus.

Yhteistyötä Turkin kanssa on kuitenkin toistaiseksi jatkettava, jotta ihmisten salakuljetus Egeanmerellä ei lähde uuteen nousuun. Pitkän aikavälin ratkaisuksi siitä ei kuitenkaan ole. Jos EU:n pakolaisongelmaan on ylipäätään löydettävissä ratkaisu, sen avaimet ovat Brysselissä, eivät Ankarassa.

Vastuuvapautus - ei aivan pelkkä muodollisuus

Brysselin täysistunnossa äänestettiin viime viikolla myös EU-elimille myönnettävistä vastuuvapauksista varainhoitovuonna 2014. Kyse on vuotuisesta muodollisuudesta ja kovasta äänestysurakasta. Parissa tunnissa käytiin läpi 53 vastuuvapausmietintöä, joihin liittyvistä yksityiskohdista äänestettiin satoja kertoja.

Lopputulos oli, että vastuuvapaudet myönnettiin, vaikka toisinkin olisi voinut käydä. EU:n elimissä erilaiset virheet ja taloudelliset väärinkäytökset ovat edelleen valitettavan yleisiä.

]]>
2 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216383-pelkka-avoimuus-ei-riita#comments EU EU ja pakolaiset Rautatieliikenne TTIP Turkki Mon, 02 May 2016 11:56:45 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216383-pelkka-avoimuus-ei-riita
Verotietojen vaihtoa koskeva direktiivi etenee http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216174-verotietojen-vaihtoa-koskeva-direktiivi-etenee <p>Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) äänestettiin tiistaina verotietojen vaihdosta EU:n jäsenmaiden kesken. Valiokunta hyväksyi ministerineuvostossa kertaalleen jo hyväksytyn esityksen selvällä enemmistöllä.</p> <p>Uuden direktiivin mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää jatkossa raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaiselle. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti. Näiden uudistusten tavoite on suitsia aggressiivista verosuunnittelua, joka on enemmänkin sääntö kuin poikkeus kansainvälisten suuryritysten toiminnassa.</p> <p>Olin varjoesittelijän roolissa luotsaamassa raporttia läpi parlamentin talousvaliokunnan käsittelyn. Direktiivi on hyvä, mutta siinä olisi vielä parantamisen varaa.</p> <p>Nyt ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan kansainvälisiä yrityksiä, joilla on yli 750 miljoonan euron liikevaihto. 40 miljoonaa euroa olisi minusta sopivampi raja. Liian korkealle asetettu raja on ongelmallinen, sillä aggressiivista verosuunnittelua harrastavat myös paljon pienemmät yritykset. Suomessa ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulee kuulumaan noin 80 yritystä.</p> <p>Mielestäni direktiiviin olisi voitu sisällyttää myös yritysten verotietojen julkistaminen. Kansalaisten tulisi saada tietää yrityksen verojalanjälki, ja päättää sen pohjalta, minne he haluavat rahansa kantaa. Esimerkiksi Panama-vyyhdin paljastuminen on lyönyt ansaitun lommon Nordean julkisuuskuvaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) äänestettiin tiistaina verotietojen vaihdosta EU:n jäsenmaiden kesken. Valiokunta hyväksyi ministerineuvostossa kertaalleen jo hyväksytyn esityksen selvällä enemmistöllä.

Uuden direktiivin mukaan suurimpien monikansallisten yritysten pitää jatkossa raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa veroviranomaiselle. EU-maiden tulee myös vaihtaa näitä tietoja automaattisesti. Näiden uudistusten tavoite on suitsia aggressiivista verosuunnittelua, joka on enemmänkin sääntö kuin poikkeus kansainvälisten suuryritysten toiminnassa.

Olin varjoesittelijän roolissa luotsaamassa raporttia läpi parlamentin talousvaliokunnan käsittelyn. Direktiivi on hyvä, mutta siinä olisi vielä parantamisen varaa.

Nyt ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan kansainvälisiä yrityksiä, joilla on yli 750 miljoonan euron liikevaihto. 40 miljoonaa euroa olisi minusta sopivampi raja. Liian korkealle asetettu raja on ongelmallinen, sillä aggressiivista verosuunnittelua harrastavat myös paljon pienemmät yritykset. Suomessa ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulee kuulumaan noin 80 yritystä.

Mielestäni direktiiviin olisi voitu sisällyttää myös yritysten verotietojen julkistaminen. Kansalaisten tulisi saada tietää yrityksen verojalanjälki, ja päättää sen pohjalta, minne he haluavat rahansa kantaa. Esimerkiksi Panama-vyyhdin paljastuminen on lyönyt ansaitun lommon Nordean julkisuuskuvaan.

]]>
0 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216174-verotietojen-vaihtoa-koskeva-direktiivi-etenee#comments Aggressiivinen veronkierto EU Euroopan parlamentti Veroparatiisit Thu, 28 Apr 2016 13:47:53 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216174-verotietojen-vaihtoa-koskeva-direktiivi-etenee
Matkustajatietorekisteri lisää turvallisuutta http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216067-matkustajatietorekisteri-lisaa-turvallisuutta <p>Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuun istuntoviikolla direktiivin matkustajarekisteritietojen (PNR) käyttöön otosta EU:ssa.</p><p>Direktiivi velvoittaa lentoyhtiöitä antamaan kansallisille viranomaisille tietoja EU:n ulkopuolelle lähtevistä ja sieltä tulevista matkustajista. Käytännössä kerätään tietoja matkustuspäivistä ja -reitistä, matkatavaroista ja maksutavoista.</p><p>Äänestin direktiivin puolesta. Matkustustietojen kerääminen on tärkeä työkalu taistelussa terrorismia ja salakuljetusta vastaan. Sen avulla pystytään havaitsemaan tilastollisesti epäilyttävää käytöstä, kuten erittäin lyhyitä tai toistuvia matkoja kriisialueille.</p><p>Äänestys ei silti ollut täysin helppo. Ihmisiä koskevan tietojen kerääminen on aina herkkä aihe, jossa on tärkeä löytää tasapaino yksityisyyden ja turvallisuuden välillä. Minusta matkustustiedot eivät kuitenkaan kerro paljoa ihmisen henkilökohtaisesta elämästä, ja niitä voi tämän vuoksi perustellusti kerätä.</p><p>On syytä muistaa, että Euroopassa on viime vuosina tapahtunut lukuisia vakavia terrori-iskuja. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa ei ole tapahtunut yhtäkään ulkomailta käsin johdettua merkittävää terroristi-iskua sitten 2001. Tämä ero selittyy osin turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Amerikkalaiset ovat jo vuosia seuloneet erittäin tarkkaan, kuka maahan saapuu ja mistä hän tulee. Nyt EU seuraa perästä ja hyvä niin.</p><p><strong>Pidetään EU erossa opetuksesta</strong></p><p>Strasbourgissa hyväksyttiin myös EU-asioiden oppimista koulussa koskeva raportti. Se listasi monia keinoja, joilla koululaiset saataisiin enemmän kiinnostumaan EU:sta ja sen toiminnasta. Esimerkiksi luokkahuoneessa käytettävät roolipelit ja sosiaalinen media tulisi valjastaa levittämään EU:n ilosanomaa. Myös opettajia pitäisi kouluttaa. Raportissa jopa ehdotettiin, että euroasioihin vihkiytyneille opettajille pitäisi luoda oma &rdquo;euro-opettaja&rdquo;-merkki.</p><p>Äänestin raporttia vastaan. Minusta ei ole Brysselin tehtävä kertoa jäsenmailleen, mitä kouluissa olisi syytä opettaa EU:sta ja mitä ei. Suomen kouluissa EU-asioista kerrotaan nykyisten opetussuunnitelmien puitteissa riittävästi.</p><p>Raportissa esitetty huoli on silti perusteltu. Vuoden 2014 eurobarometritutkimuksen mukaan 44 prosenttia EU:n kansalaisista katsoi, etteivät he ymmärrä kovin hyvin, miten unioni toimii. Tämä heijastuu edelleen äänestysaktiivisuuteen. Viimeisissä eurovaaleissa vain 40,9 prosenttia suomalaisista käytti ääntään.</p><p>Tämä on kuitenkin ongelma, jota ei ratkaista lisäämällä koulunpenkillä tapahtuvaa pakkosyöttöä. Jos ihmiset halutaan saada aidosti kiinnostumaan unionista, tärkeintä on tehdä vähemmän ja parempaa EU-politiikkaa ja saada tiedotusvälineet kertomaan siitä.</p><p>Miten saada toimeentulonsa kanssa kamppaileva suomalainen vakuuttuneeksi siitä, että EU:sta voi olla hänelle henkilökohtaisesti jotain hyötyä? Että kaikki Brysseliin upotetut rahat eivät vain katoa kasvottoman virkamiesarmeijan ruokkimiseen?</p><p>Ratkaistaan tämä kysymys ensin ennen kuin lähdetään muuttamaan opetussuunnitelmia.</p><p><strong>Glyfosaatista tarvitaan lisää tietoa</strong></p><p>Täysistuntoviikolla yksi eniten keskustelua herättäneistä aiheista oli glyfosaatin käyttöluvan uusiminen. Glyfosaatti on Euroopassa laajalti käytetty rikkakasvien torjunta-aine, jota suosivat Suomessa niin maanviljelijät kuin kotipuutarhuritkin.</p><p>Parlamentti kehotti komissiota uusimaan torjunta-aineen hyväksynnän vain 7 vuodeksi alkuperäisen 15 vuoden sijaan. Käyttö tulisi jatkossa rajata vain ammattimaisiin käyttötarkoituksiin.</p><p>Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Glyfosaatin on epäilty altistavan syövälle ja vaikuttavan ihmisen hormonitoimintaan. Toistaiseksi mitään kiistattomia todisteita torjunta-aineen vaarallisuudesta ei ole kuitenkaan esitetty.</p><p>Ongelma on siinä, että mikäli glyfosaatti päätettäisiin nyt kieltää kokonaan, mitään korvaavaa torjunta-ainetta ei olisi vielä saatavilla. Pahimmassa tapauksessa glyfosaatin korvaisi jokin vielä pahempi myrkky.</p><p>Tässä vaiheessa onkin parasta odottaa lisätutkimuksia. Jos terveysriskit paljastuvat todellisiksi, aineen käyttölupaa tulee arvioida uudelleen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuun istuntoviikolla direktiivin matkustajarekisteritietojen (PNR) käyttöön otosta EU:ssa.

Direktiivi velvoittaa lentoyhtiöitä antamaan kansallisille viranomaisille tietoja EU:n ulkopuolelle lähtevistä ja sieltä tulevista matkustajista. Käytännössä kerätään tietoja matkustuspäivistä ja -reitistä, matkatavaroista ja maksutavoista.

Äänestin direktiivin puolesta. Matkustustietojen kerääminen on tärkeä työkalu taistelussa terrorismia ja salakuljetusta vastaan. Sen avulla pystytään havaitsemaan tilastollisesti epäilyttävää käytöstä, kuten erittäin lyhyitä tai toistuvia matkoja kriisialueille.

Äänestys ei silti ollut täysin helppo. Ihmisiä koskevan tietojen kerääminen on aina herkkä aihe, jossa on tärkeä löytää tasapaino yksityisyyden ja turvallisuuden välillä. Minusta matkustustiedot eivät kuitenkaan kerro paljoa ihmisen henkilökohtaisesta elämästä, ja niitä voi tämän vuoksi perustellusti kerätä.

On syytä muistaa, että Euroopassa on viime vuosina tapahtunut lukuisia vakavia terrori-iskuja. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa ei ole tapahtunut yhtäkään ulkomailta käsin johdettua merkittävää terroristi-iskua sitten 2001. Tämä ero selittyy osin turvallisuusviranomaisten toiminnalla. Amerikkalaiset ovat jo vuosia seuloneet erittäin tarkkaan, kuka maahan saapuu ja mistä hän tulee. Nyt EU seuraa perästä ja hyvä niin.

Pidetään EU erossa opetuksesta

Strasbourgissa hyväksyttiin myös EU-asioiden oppimista koulussa koskeva raportti. Se listasi monia keinoja, joilla koululaiset saataisiin enemmän kiinnostumaan EU:sta ja sen toiminnasta. Esimerkiksi luokkahuoneessa käytettävät roolipelit ja sosiaalinen media tulisi valjastaa levittämään EU:n ilosanomaa. Myös opettajia pitäisi kouluttaa. Raportissa jopa ehdotettiin, että euroasioihin vihkiytyneille opettajille pitäisi luoda oma ”euro-opettaja”-merkki.

Äänestin raporttia vastaan. Minusta ei ole Brysselin tehtävä kertoa jäsenmailleen, mitä kouluissa olisi syytä opettaa EU:sta ja mitä ei. Suomen kouluissa EU-asioista kerrotaan nykyisten opetussuunnitelmien puitteissa riittävästi.

Raportissa esitetty huoli on silti perusteltu. Vuoden 2014 eurobarometritutkimuksen mukaan 44 prosenttia EU:n kansalaisista katsoi, etteivät he ymmärrä kovin hyvin, miten unioni toimii. Tämä heijastuu edelleen äänestysaktiivisuuteen. Viimeisissä eurovaaleissa vain 40,9 prosenttia suomalaisista käytti ääntään.

Tämä on kuitenkin ongelma, jota ei ratkaista lisäämällä koulunpenkillä tapahtuvaa pakkosyöttöä. Jos ihmiset halutaan saada aidosti kiinnostumaan unionista, tärkeintä on tehdä vähemmän ja parempaa EU-politiikkaa ja saada tiedotusvälineet kertomaan siitä.

Miten saada toimeentulonsa kanssa kamppaileva suomalainen vakuuttuneeksi siitä, että EU:sta voi olla hänelle henkilökohtaisesti jotain hyötyä? Että kaikki Brysseliin upotetut rahat eivät vain katoa kasvottoman virkamiesarmeijan ruokkimiseen?

Ratkaistaan tämä kysymys ensin ennen kuin lähdetään muuttamaan opetussuunnitelmia.

Glyfosaatista tarvitaan lisää tietoa

Täysistuntoviikolla yksi eniten keskustelua herättäneistä aiheista oli glyfosaatin käyttöluvan uusiminen. Glyfosaatti on Euroopassa laajalti käytetty rikkakasvien torjunta-aine, jota suosivat Suomessa niin maanviljelijät kuin kotipuutarhuritkin.

Parlamentti kehotti komissiota uusimaan torjunta-aineen hyväksynnän vain 7 vuodeksi alkuperäisen 15 vuoden sijaan. Käyttö tulisi jatkossa rajata vain ammattimaisiin käyttötarkoituksiin.

Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Glyfosaatin on epäilty altistavan syövälle ja vaikuttavan ihmisen hormonitoimintaan. Toistaiseksi mitään kiistattomia todisteita torjunta-aineen vaarallisuudesta ei ole kuitenkaan esitetty.

Ongelma on siinä, että mikäli glyfosaatti päätettäisiin nyt kieltää kokonaan, mitään korvaavaa torjunta-ainetta ei olisi vielä saatavilla. Pahimmassa tapauksessa glyfosaatin korvaisi jokin vielä pahempi myrkky.

Tässä vaiheessa onkin parasta odottaa lisätutkimuksia. Jos terveysriskit paljastuvat todellisiksi, aineen käyttölupaa tulee arvioida uudelleen.

]]>
1 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216067-matkustajatietorekisteri-lisaa-turvallisuutta#comments EU Eurooopan turvallisuus Koulutus Lentomatkustus Ympäristö Wed, 27 Apr 2016 10:56:36 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216067-matkustajatietorekisteri-lisaa-turvallisuutta
Pankkien rooli veronkierrossa on selvitettävä http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214832-pankkien-rooli-veronkierrossa-on-selvitettava <p>Rikoslain mukaan avunannossa on kysymys rikoksen tapahtumisen edistämisestä neuvoin ja toimin.</p><p>&nbsp;</p><p>Lakitermi tuli tänään mieleeni seuraillessani Panama-vuodon uutisointia. Tarkempia tietoja veronkierrosta tihkuu sisään tunneittain, mutta jo nyt tiedetään, että Nordealla on ollut lusikkansa sopassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ylen mukaan Pohjoismaiden suurin pankki on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Näiden yhtiöiden johdossa on ollut bulvaaneja, jotka ovat peittäneet oikeat rahamiehet.</p><p>&nbsp;</p><p>Uutiset eivät tulleet yllätyksenä.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime vuonna Nordea sai Ruotsin viranomaisilta varoituksen ja 5,4 miljoonan euron sakon rahanpesua koskevien sääntöjen rikkomisesta. Tällöin viranomaiset arvioivat, että pankilla on merkittäviä puutteita rahanpesun estämisessä. Myös vuonna 2013 Nordeaa on sakotettu samantyyppisistä rikkomuksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Sain pari viikkoa sitten Euroopan parlamentin verovaliokunnassa mahdollisuuden kysyä Nordean edustajalta toimenpiteistä, joihin pankki on ryhtynyt näiden puutteiden paljastuttua.</p><p>&nbsp;</p><p>Pankin edustaja puhui ympäripyöreitä, mutta lupasi tarkemman kirjallisen vastauksen. Odottelin päivän, pari. Viikko kului. Ei vastausta.</p><p>&nbsp;</p><p>Yllättäen sitten tänään tuli vastaus.</p><p>&nbsp;</p><p>Paljon on kuulemma tehty, on nimitetty ihmisiä ja kiristetty valvontaa. Ei niin mitään ongelmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kertomatta vastauksessa jäi, että pankki itse tarjoaa asiakkailleen keinotekoisia yritysrakennelmia, jotka ovat tyypillisiä sekä rahanpesussa että veronkierrossa.</p><p>&nbsp;</p><p>On syytä uskoa, että Nordea ei ole ainoa pankki, joka omalla toiminnallaan edesauttaa veronkiertoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun Panama-vuoto on antanut kättä pitempää väitteiden tueksi, jätin tänään komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien pankkien avittamaa veronkiertoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kysyin yhtä asiaa:</p><p>&nbsp;</p><p>Miten komissio aikoo puuttua veronkiertoa edistävien pankkien toimintaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rikoslain mukaan avunannossa on kysymys rikoksen tapahtumisen edistämisestä neuvoin ja toimin.

 

Lakitermi tuli tänään mieleeni seuraillessani Panama-vuodon uutisointia. Tarkempia tietoja veronkierrosta tihkuu sisään tunneittain, mutta jo nyt tiedetään, että Nordealla on ollut lusikkansa sopassa.

 

Ylen mukaan Pohjoismaiden suurin pankki on perustanut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä. Näiden yhtiöiden johdossa on ollut bulvaaneja, jotka ovat peittäneet oikeat rahamiehet.

 

Uutiset eivät tulleet yllätyksenä.

 

Viime vuonna Nordea sai Ruotsin viranomaisilta varoituksen ja 5,4 miljoonan euron sakon rahanpesua koskevien sääntöjen rikkomisesta. Tällöin viranomaiset arvioivat, että pankilla on merkittäviä puutteita rahanpesun estämisessä. Myös vuonna 2013 Nordeaa on sakotettu samantyyppisistä rikkomuksista.

 

Sain pari viikkoa sitten Euroopan parlamentin verovaliokunnassa mahdollisuuden kysyä Nordean edustajalta toimenpiteistä, joihin pankki on ryhtynyt näiden puutteiden paljastuttua.

 

Pankin edustaja puhui ympäripyöreitä, mutta lupasi tarkemman kirjallisen vastauksen. Odottelin päivän, pari. Viikko kului. Ei vastausta.

 

Yllättäen sitten tänään tuli vastaus.

 

Paljon on kuulemma tehty, on nimitetty ihmisiä ja kiristetty valvontaa. Ei niin mitään ongelmaa.

 

Kertomatta vastauksessa jäi, että pankki itse tarjoaa asiakkailleen keinotekoisia yritysrakennelmia, jotka ovat tyypillisiä sekä rahanpesussa että veronkierrossa.

 

On syytä uskoa, että Nordea ei ole ainoa pankki, joka omalla toiminnallaan edesauttaa veronkiertoa.

 

Nyt kun Panama-vuoto on antanut kättä pitempää väitteiden tueksi, jätin tänään komissiolle kirjallisen kysymyksen koskien pankkien avittamaa veronkiertoa.

 

Kysyin yhtä asiaa:

 

Miten komissio aikoo puuttua veronkiertoa edistävien pankkien toimintaan?

]]>
4 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214832-pankkien-rooli-veronkierrossa-on-selvitettava#comments Agressiivinen veronkierto EU Nordea Panamá Mon, 04 Apr 2016 17:22:48 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214832-pankkien-rooli-veronkierrossa-on-selvitettava
Veronkierrosta on turha järkyttyä http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213821-veronkierrosta-on-turha-jarkyttya <p>Europarlamentin verovaliokunnassa (Taxe 2) hiillostettiin tällä viikolla kansainvälisten suuryritysten edustajia veronkierrosta. Olin ainoana suomalaisena meppinä paikalla kuuntelemassa ja tenttaamassa yrityksiä, joten tässä muutama havainto.</p><p>&nbsp;</p><p>Lehtitietojen mukaan kollegani <strong>Liisa Jaakonsaari</strong> ja <strong>Miapetra Kumpula-Natri</strong> &quot;järkyttyivät&quot; suuryritysten ylimielisistä vastauksista.</p><p>&nbsp;</p><p>Minä en järkyttynyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Googlen ja Ikean kaltaiset jättiläiset kiertävät veroja tasan niin kauan, kun lainsäätäjien luoma järjestelmä sen mahdollistaa. Yllättynyt olisin, jos asia olisi jotenkin toisin. Ruotsalainen meppi <strong>Gunnar Hökmark</strong> tiivisti asian oivallisesti istunnossa.</p><p>&nbsp;</p><p>- Tavallisesti yrityksiä syytetään siitä, että ne rikkovat sääntöjä. Nyt me syytämme yrityksiä siitä, että ne noudattavat sääntöjä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehkä eniten itseäni korpeaakin yritysten kaksinaamaisuus. Esimerkiksi Googlen uusi slogan on nykyään &quot;Do the right thing&quot;, toimi oikein.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että yhtiö on tunneloinut 12 miljardin edestä rahoja Bahamalle?</p><p>&nbsp;</p><p>Ikeankin edustaja puhui kuulemisessa laveasti yhtiön yhteiskuntavastuusta. Samaan aikaan huonekalujätti kähveltää konsernikikkailullaan satoja miljoonia euroja EU:n jäsenmaiden verokirstuista.</p><p>&nbsp;</p><p>Lasku näistä puhalluksista putoaa paikallisten pk-yrittäjien ja palkansaajien niskaan. Jostain ne verotulot kumminkin otettava on.</p><p>&nbsp;</p><p>Tilanne ei kuitenkaan ole aivan toivoton.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime viikolla jäsenmaiden talousministerit saivat sovittua, että suurimpien monikansallisten yritysten pitää jatkossa raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa viranomaiselle. EU-maat vaihtavat näitä tietoja tulevaisuudessa automaattisesti. Komission on tarkoitus keväällä antaa direktiiviehdotus näiden tietojen julkistamisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tietojenvaihto ja avoimuuden lisääminen ovat tietysti askelia oikeaa suuntaan. Ongelma on siinä, että nyt tarvittaisiin loikka. Itse kannatan koko EU:n laajuista yhteistä yhtiöverojärjestelmää (CCCTB), joka määrittelisi joka jäsenvaltiossa perittävän minimiveron.</p><p>&nbsp;</p><p>En pidä EU:n vallan kasvattamisesta, mutta tosiasia on, että kansainvälistä veroporsastelua ei saada loppumaan omin voimin. Pitkällä tähtäimellä koko EU:n kattava minimivero on ainoa keino, jolla keinotekoinen voittojensiirtely ja veronpohjan murentuminen saadaan pysäytettyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitä kohti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Europarlamentin verovaliokunnassa (Taxe 2) hiillostettiin tällä viikolla kansainvälisten suuryritysten edustajia veronkierrosta. Olin ainoana suomalaisena meppinä paikalla kuuntelemassa ja tenttaamassa yrityksiä, joten tässä muutama havainto.

 

Lehtitietojen mukaan kollegani Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri "järkyttyivät" suuryritysten ylimielisistä vastauksista.

 

Minä en järkyttynyt.

 

Googlen ja Ikean kaltaiset jättiläiset kiertävät veroja tasan niin kauan, kun lainsäätäjien luoma järjestelmä sen mahdollistaa. Yllättynyt olisin, jos asia olisi jotenkin toisin. Ruotsalainen meppi Gunnar Hökmark tiivisti asian oivallisesti istunnossa.

 

- Tavallisesti yrityksiä syytetään siitä, että ne rikkovat sääntöjä. Nyt me syytämme yrityksiä siitä, että ne noudattavat sääntöjä.

 

Ehkä eniten itseäni korpeaakin yritysten kaksinaamaisuus. Esimerkiksi Googlen uusi slogan on nykyään "Do the right thing", toimi oikein.

 

Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että yhtiö on tunneloinut 12 miljardin edestä rahoja Bahamalle?

 

Ikeankin edustaja puhui kuulemisessa laveasti yhtiön yhteiskuntavastuusta. Samaan aikaan huonekalujätti kähveltää konsernikikkailullaan satoja miljoonia euroja EU:n jäsenmaiden verokirstuista.

 

Lasku näistä puhalluksista putoaa paikallisten pk-yrittäjien ja palkansaajien niskaan. Jostain ne verotulot kumminkin otettava on.

 

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan toivoton.

 

Viime viikolla jäsenmaiden talousministerit saivat sovittua, että suurimpien monikansallisten yritysten pitää jatkossa raportoida maakohtaisista verotustiedoista sijaintivaltionsa viranomaiselle. EU-maat vaihtavat näitä tietoja tulevaisuudessa automaattisesti. Komission on tarkoitus keväällä antaa direktiiviehdotus näiden tietojen julkistamisesta.

 

Tietojenvaihto ja avoimuuden lisääminen ovat tietysti askelia oikeaa suuntaan. Ongelma on siinä, että nyt tarvittaisiin loikka. Itse kannatan koko EU:n laajuista yhteistä yhtiöverojärjestelmää (CCCTB), joka määrittelisi joka jäsenvaltiossa perittävän minimiveron.

 

En pidä EU:n vallan kasvattamisesta, mutta tosiasia on, että kansainvälistä veroporsastelua ei saada loppumaan omin voimin. Pitkällä tähtäimellä koko EU:n kattava minimivero on ainoa keino, jolla keinotekoinen voittojensiirtely ja veronpohjan murentuminen saadaan pysäytettyä.

 

Sitä kohti.

]]>
6 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213821-veronkierrosta-on-turha-jarkyttya#comments EU Google Ikea Veronkierto Thu, 17 Mar 2016 16:03:08 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213821-veronkierrosta-on-turha-jarkyttya
Hollannin valtiovarainministerin Caruna-terveiset: Käyttäkää veronkiertopykäliä http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212914-hollannin-valtiovarainministerin-caruna-terveiset-kayttakaa-veronkiertopykalia <p>Europarlamentin verovaliokunnassa kuultiin maanantaina Hollannin valtiovarainministeriä <strong>Eric Wiebesiä</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>En malttanut olla kysymättä hänen näkemystään Caruna-tapauksesta. Firmahan vältteli veroja kierrättämällä rahansa juuri Alankomaiden kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Wiebes ei halunnut kommentoida yksittäisen yrityksen asioita, mutta pusersi yleisen vastauksen.</p><p>&nbsp;</p><p>- Jos jäsenvaltio kokee, että verot karkaavat, pitäisi valtion käyttää väärinkäytösten estäviä mekanismeja. Tästä olemme kaikki samaa mieltä. Jos voittoa tehdään Suomessa, pitäisi verottaa Suomessa. On siis Suomen asia verottaa kunnolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Näinhän se menee. Ei ole Hollannin asia huolehtia Suomen veronkeruusta. Valitettavasti kansainvälinen järjestelmä antaa tällä hetkellä valtioille hyvin vähän eväitä taistella aggressiivista verosuunnittelua vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tähän on toivottavasti tulossa muutos. EU:n jäsenvaltioiden valtionvarainministerit käsittelevät parhaillaan komission ehdotusta veronkierron estämiseksi. Valmista pitäisi tulla ennen kesää. Parlamentissa tosin pelätään, että ministerineuvosto vesittää osan komission kunnianhimoisimmista ehdotuksista. Ei Luxemburg aio seistä kädet taskussa, kun heidän pääelinkeinoaan yritetään suitsia.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse olen silti toiveikas. Olin joitain viikkoja sitten kuulemassa Elinkeinoelämän keskusliiton näkökantoja verotusasioista. Suuryritysten viesti tuntui olevan, että vaadittu raportointi on raskasta, hankalaa ja vaikeaa. Myös avoimuus huoletti. Joku toimittajahan saattaa tulkita julkisia verolukuja väärin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ymmärsin, että nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Europarlamentin verovaliokunnassa kuultiin maanantaina Hollannin valtiovarainministeriä Eric Wiebesiä.

 

En malttanut olla kysymättä hänen näkemystään Caruna-tapauksesta. Firmahan vältteli veroja kierrättämällä rahansa juuri Alankomaiden kautta.

 

Wiebes ei halunnut kommentoida yksittäisen yrityksen asioita, mutta pusersi yleisen vastauksen.

 

- Jos jäsenvaltio kokee, että verot karkaavat, pitäisi valtion käyttää väärinkäytösten estäviä mekanismeja. Tästä olemme kaikki samaa mieltä. Jos voittoa tehdään Suomessa, pitäisi verottaa Suomessa. On siis Suomen asia verottaa kunnolla.

 

Näinhän se menee. Ei ole Hollannin asia huolehtia Suomen veronkeruusta. Valitettavasti kansainvälinen järjestelmä antaa tällä hetkellä valtioille hyvin vähän eväitä taistella aggressiivista verosuunnittelua vastaan.

 

Tähän on toivottavasti tulossa muutos. EU:n jäsenvaltioiden valtionvarainministerit käsittelevät parhaillaan komission ehdotusta veronkierron estämiseksi. Valmista pitäisi tulla ennen kesää. Parlamentissa tosin pelätään, että ministerineuvosto vesittää osan komission kunnianhimoisimmista ehdotuksista. Ei Luxemburg aio seistä kädet taskussa, kun heidän pääelinkeinoaan yritetään suitsia.

 

Itse olen silti toiveikas. Olin joitain viikkoja sitten kuulemassa Elinkeinoelämän keskusliiton näkökantoja verotusasioista. Suuryritysten viesti tuntui olevan, että vaadittu raportointi on raskasta, hankalaa ja vaikeaa. Myös avoimuus huoletti. Joku toimittajahan saattaa tulkita julkisia verolukuja väärin.

 

Ymmärsin, että nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan.

]]>
1 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212914-hollannin-valtiovarainministerin-caruna-terveiset-kayttakaa-veronkiertopykalia#comments Caruna EK EU Veronkierto Wed, 02 Mar 2016 13:11:04 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212914-hollannin-valtiovarainministerin-caruna-terveiset-kayttakaa-veronkiertopykalia
Väärät lakit ja veronkierto kiinnostivat suomalaisia europarlamentissa http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212577-vaarat-lakit-ja-veronkierto-kiinnostivat-suomalaisia-europarlamentissa <p>Pitkä rivi koreita koppalakkeja lepää europarlamentin vierailukeskuksen pöydällä.</p><p>&nbsp;</p><p>- Mitäs sulkahattuja nämä ovat? Olisiko tässä ensimmäinen matkamuisto? <strong>Tytti Saarela</strong> veistelee.</p><p>&nbsp;</p><p>Kohta kännykän salamavalo räpsähtää ja muistikortille tallentuu hauska poseeraus. Suomalaisvieraan päässä on lakki, joka muistuttaa etäisesti italialaisen santarmin, karabinieerin, hattua.</p><p>&nbsp;</p><p>- Erikoiset on nämä EU:n rekvisiitat, eräs vieras tuumii.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan italialaiset santarmit syövät seinän toisella puolella lounasta. Mutta tätähän ei vielä tiedetä.</p><p>&nbsp;</p><p>Liki neljäkymmentä suomalaisvierasta on saapunut Brysseliin tapaamaan europarlamentaarikko <strong>Pirkko Ruohonen-Lerneriä</strong>. Matkaan on lähtenyt entuudestaan tuttuja ja tuntemattomia kansalaisia, joita kaikkia yhdistää kiinnostus EU-politiikkaan. Myös parisenkymmentä lukiolaisia Oulusta on hypännyt Brysselin koneeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Pirkon vieraat eivät ole yksin liikenteessä. Euroopan parlamentissa käy vuosittain noin 300 000 vierailijaa. Olisivatko kaikki päättäneet tulla samana päivänä? Ravintolaan johtavassa käytävässä on ainakin ruuhkaa. Onneksi santarmit lähtevät ja kohta päästään pöytään.&nbsp; Pitkänmatkalaiset ovat lähteet reissuun jo aamuyöstä, joten leikkeleet, kalat ja suklaamousset käyvät kaupaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Lounaan jälkeen kutsuvieraat johdatetaan yläkertaan kuuntelemaan hallintovirkamies <strong>Mari Tuomisen</strong> esitystä Euroopan unionista. Vieraiden keskittyessä parlamentin, komission ja neuvoston välisen vallanjaon kiemuroihin Pirkko livahtaa naapurihuoneeseen sanelemaan radiokolumnin Ylelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomisen esitelmän jälkeen Pirkko kertoo vieraille omasta työstään europarlamentissa. Veronkierto tuntuu kiinnostavan erityisesti Oulun lyseon oppilaita.</p><p>&nbsp;</p><p>- Miten nämä luxemburgilaiset pöytälaatikkofirmat oikein pystyvät toimimaan? <strong>Teemu Saha</strong> kysyy.</p><p>&nbsp;</p><p>- He toimivat näin niin kauan, kun järjestelmä sen mahdollistaa. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä veronkierron estämiseksi ollaan parhaillaan laatimassa kunnianhimoista pakettia, Pirkko vastaa ja kertoo työstään verovaliokunnassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavaksi vieraat kiidätetään istuntosalin lehtereille seuraamaan kohta alkavaa täysistuntoa. Pirkko luikkii alas hornankattilaan omalle paikalleen ja vieraat laittavat kuulokkeet päähänsä. Oliko se kanava kymppi?&nbsp; Sieltähän kuuluu suomea.</p><p>&nbsp;</p><p>- EU:ta verrataan Neuvostoliittoon! Se on väärin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat oikeasti joutuneet elämään kommunismin ikeen alla. Toisin kuin Neuvostoliitosta EU:sta voi lähteä, saarnaa Pirkon ryhmätoveri <strong>Ashley Fox</strong>, joka itse kannattaa brittien pysymistä EU:ssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Foxin puheenvuoro kirvoittaa taputuksia ja keskustelu parlamentissa jatkuu kiivaana. Kun sanailua on seurattu noin tunnin verran, on aika etsiä takit ja karistaa europarlamentin pölyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Kävellessä takaisin hotellille vierailla on aikaa sulatella kuultua ja nähtyä. Monen mielestä parlamentissa nähty keskustelu oli raikasta. Jos ei rakentavaa, niin ainakin paljon railakkaampaa kuin Suomen eduskunnassa. Myös europarlamentti rakennuksena yllätti.</p><p>&nbsp;</p><p>- Ajattelin, että kyseessä olisi hieno palatsi, mutta arkiselta, tavalliselta toimistorakennukseltahan tuo vaikutti. Isohan se toki on, porvoolainen <strong>Juhani Tiukkanen</strong> miettii.</p><p>&nbsp;</p><p>Usealle jäi vierailusta päällimmäisenä mieleen veronkierto ja sen estämiseksi tehtävä työ, jota Pirkko esityksessään valotti.</p><p>&nbsp;</p><p>- Tuppaa se vain niin olemaan, että mitä isompi saalis, sitä vähemmän halutaan jakaa. Hyvähän se olisi, jos EU voisi tähän isojen yritysten verosuunnitteluun puuttua, eräs vierailija tuumii.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkä rivi koreita koppalakkeja lepää europarlamentin vierailukeskuksen pöydällä.

 

- Mitäs sulkahattuja nämä ovat? Olisiko tässä ensimmäinen matkamuisto? Tytti Saarela veistelee.

 

Kohta kännykän salamavalo räpsähtää ja muistikortille tallentuu hauska poseeraus. Suomalaisvieraan päässä on lakki, joka muistuttaa etäisesti italialaisen santarmin, karabinieerin, hattua.

 

- Erikoiset on nämä EU:n rekvisiitat, eräs vieras tuumii.

 

Samaan aikaan italialaiset santarmit syövät seinän toisella puolella lounasta. Mutta tätähän ei vielä tiedetä.

 

Liki neljäkymmentä suomalaisvierasta on saapunut Brysseliin tapaamaan europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerneriä. Matkaan on lähtenyt entuudestaan tuttuja ja tuntemattomia kansalaisia, joita kaikkia yhdistää kiinnostus EU-politiikkaan. Myös parisenkymmentä lukiolaisia Oulusta on hypännyt Brysselin koneeseen.

 

Pirkon vieraat eivät ole yksin liikenteessä. Euroopan parlamentissa käy vuosittain noin 300 000 vierailijaa. Olisivatko kaikki päättäneet tulla samana päivänä? Ravintolaan johtavassa käytävässä on ainakin ruuhkaa. Onneksi santarmit lähtevät ja kohta päästään pöytään.  Pitkänmatkalaiset ovat lähteet reissuun jo aamuyöstä, joten leikkeleet, kalat ja suklaamousset käyvät kaupaksi.

 

Lounaan jälkeen kutsuvieraat johdatetaan yläkertaan kuuntelemaan hallintovirkamies Mari Tuomisen esitystä Euroopan unionista. Vieraiden keskittyessä parlamentin, komission ja neuvoston välisen vallanjaon kiemuroihin Pirkko livahtaa naapurihuoneeseen sanelemaan radiokolumnin Ylelle.

 

Tuomisen esitelmän jälkeen Pirkko kertoo vieraille omasta työstään europarlamentissa. Veronkierto tuntuu kiinnostavan erityisesti Oulun lyseon oppilaita.

 

- Miten nämä luxemburgilaiset pöytälaatikkofirmat oikein pystyvät toimimaan? Teemu Saha kysyy.

 

- He toimivat näin niin kauan, kun järjestelmä sen mahdollistaa. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä veronkierron estämiseksi ollaan parhaillaan laatimassa kunnianhimoista pakettia, Pirkko vastaa ja kertoo työstään verovaliokunnassa.

 

Seuraavaksi vieraat kiidätetään istuntosalin lehtereille seuraamaan kohta alkavaa täysistuntoa. Pirkko luikkii alas hornankattilaan omalle paikalleen ja vieraat laittavat kuulokkeet päähänsä. Oliko se kanava kymppi?  Sieltähän kuuluu suomea.

 

- EU:ta verrataan Neuvostoliittoon! Se on väärin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat oikeasti joutuneet elämään kommunismin ikeen alla. Toisin kuin Neuvostoliitosta EU:sta voi lähteä, saarnaa Pirkon ryhmätoveri Ashley Fox, joka itse kannattaa brittien pysymistä EU:ssa.

 

Foxin puheenvuoro kirvoittaa taputuksia ja keskustelu parlamentissa jatkuu kiivaana. Kun sanailua on seurattu noin tunnin verran, on aika etsiä takit ja karistaa europarlamentin pölyt.

 

Kävellessä takaisin hotellille vierailla on aikaa sulatella kuultua ja nähtyä. Monen mielestä parlamentissa nähty keskustelu oli raikasta. Jos ei rakentavaa, niin ainakin paljon railakkaampaa kuin Suomen eduskunnassa. Myös europarlamentti rakennuksena yllätti.

 

- Ajattelin, että kyseessä olisi hieno palatsi, mutta arkiselta, tavalliselta toimistorakennukseltahan tuo vaikutti. Isohan se toki on, porvoolainen Juhani Tiukkanen miettii.

 

Usealle jäi vierailusta päällimmäisenä mieleen veronkierto ja sen estämiseksi tehtävä työ, jota Pirkko esityksessään valotti.

 

- Tuppaa se vain niin olemaan, että mitä isompi saalis, sitä vähemmän halutaan jakaa. Hyvähän se olisi, jos EU voisi tähän isojen yritysten verosuunnitteluun puuttua, eräs vierailija tuumii.

]]>
0 Brexit EU Europarlamentti Fri, 26 Feb 2016 09:50:17 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212577-vaarat-lakit-ja-veronkierto-kiinnostivat-suomalaisia-europarlamentissa
Ei lisää sokeria lapsille http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212190-ei-lisaa-sokeria-lapsille <p>Suomessa joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen. Tämä ikävä tilastotieto palasi mieleeni, kun europarlamentissa äänestettiin tammikuussa lastenruokien sokeripitoisuuksista.</p><p>Jos komission ehdotus olisi hyväksytty sellaisenaan, vauvanruoassa sallittu sokerimäärä olisi ylittänyt kolminkertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen. Nyt esitys torpattiin ja komissio sai luvan palata takaisin piirustuspöydälle. Hyvä niin.</p><p>Vuoden ensimmäisellä täysistuntoviikolla äänestettiin lastenruokien lisäksi myös EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta. Aihe on itselleni läheinen, sillä pidän veronkiertoa yhtenä suuremmista EU:n ongelmista. Kun yksi yritys maksaa veronsa ja toinen ei, kilpailu ei voi olla reilua.</p><p>Tapasin äänestykseen liittyen kilpailukomissaari Margareth Vestagerin, joka vieraili ECR-ryhmämme kokouksessa. Hänkin toi esille, miten EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisille suuryrityksille räätälöimät verohelpotukset vääristävät kilpailua. Toistaiseksi komission tutkimukset tällaisista laittomista valtiontuista eivät ole ulottuneet Pohjoismaihin. Itse veikkaan, että suhmuroinnin paljastuminen on vain ajan kysymys.</p><p>Helmikuun täysistuntoviikolla puntaroin pitkään TiSA-kauppasopimusta koskevaa äänestystä. TiSA (Trade in Services Agreement) on kansainvälinen palvelukauppasopimus, jolla pyritään edistämään eurooppalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Se on julkisuudessa jäänyt EU:n ja Yhdysvaltojen välisten TTIP-neuvotteluiden varjoon, vaikka sen vaikutukset ovat yhtä suuret, elleivät suuremmat.</p><p>Oleellista sopimuksessa on, että julkiset palvelut jäävät sen ulkopuolelle. Kouluja ja sairaaloita ei nyt hierottavalla vapaakauppasopimuksella olla yksityistämässä. Komissio edustaa unionia neuvotteluissa ja äänestyksessä oli siis kyse parlamentin ohjeista näihin neuvotteluihin.</p><p>TiSA on erittäin monimutkainen paketti. Ennen äänestystä selvitin muun muassa Suomen, SAK:n ja EK:n kannat neuvotteluihin. Kun kaikista kolmesta suunnasta näytettiin vihreää valoa, päätin äänestää mietinnön puolesta. Täytyy seurata neuvotteluiden edistymistä tarkasti.</p><p>Äänestysten lomassa pidin puheenvuoron Venäjän ja EU:n välisistä kauppapakotteista. Kauppasota on rokottanut suomalaisten maataloustuotteiden vientiä 400 miljoonan euron edestä. Nyt kun pakolaistaakkaa halutaan jakaa tasaisemmin jäsenmaiden kesken, olisi kohtuullista, että myös kauppapakotteiden haittavaikutukset tasattaisiin. Halukkuutta tällaiseen taakanjakoon on kuitenkin &ndash; yllätys, yllätys &ndash; kovin vähän.</p><p>Lopuksi käytin puheenvuoron Kiinasta. Maa haluaisi kovasti itselleen markkinatalousmaan statuksen. Tätä keskustelua käydään europarlamentissa aivan kuin kyse olisi vain juridisesta tai taloudellisesta asiasta. Kiina rikkoo ihmisoikeuksia joka päivä, räikeästi ja häikäilemättömästi. Tämä on tosiasia, jota EU:n suosima hiljainen diplomatia ei ole onnistunut muuttamaan. Rahaakin on kokeiltu. Miljoonien euroja on syydetty erilaisiin kansalaisyhteiskunnan kehityshankkeisiin. Vastineeksi on saatu Kiina, jossa presidenttiä kritisoivat kirjakauppiaat mystisesti katoavat. Minusta EU:n olisi aika harkita suunnanmuutosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen. Tämä ikävä tilastotieto palasi mieleeni, kun europarlamentissa äänestettiin tammikuussa lastenruokien sokeripitoisuuksista.

Jos komission ehdotus olisi hyväksytty sellaisenaan, vauvanruoassa sallittu sokerimäärä olisi ylittänyt kolminkertaisesti Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen. Nyt esitys torpattiin ja komissio sai luvan palata takaisin piirustuspöydälle. Hyvä niin.

Vuoden ensimmäisellä täysistuntoviikolla äänestettiin lastenruokien lisäksi myös EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta. Aihe on itselleni läheinen, sillä pidän veronkiertoa yhtenä suuremmista EU:n ongelmista. Kun yksi yritys maksaa veronsa ja toinen ei, kilpailu ei voi olla reilua.

Tapasin äänestykseen liittyen kilpailukomissaari Margareth Vestagerin, joka vieraili ECR-ryhmämme kokouksessa. Hänkin toi esille, miten EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisille suuryrityksille räätälöimät verohelpotukset vääristävät kilpailua. Toistaiseksi komission tutkimukset tällaisista laittomista valtiontuista eivät ole ulottuneet Pohjoismaihin. Itse veikkaan, että suhmuroinnin paljastuminen on vain ajan kysymys.

Helmikuun täysistuntoviikolla puntaroin pitkään TiSA-kauppasopimusta koskevaa äänestystä. TiSA (Trade in Services Agreement) on kansainvälinen palvelukauppasopimus, jolla pyritään edistämään eurooppalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Se on julkisuudessa jäänyt EU:n ja Yhdysvaltojen välisten TTIP-neuvotteluiden varjoon, vaikka sen vaikutukset ovat yhtä suuret, elleivät suuremmat.

Oleellista sopimuksessa on, että julkiset palvelut jäävät sen ulkopuolelle. Kouluja ja sairaaloita ei nyt hierottavalla vapaakauppasopimuksella olla yksityistämässä. Komissio edustaa unionia neuvotteluissa ja äänestyksessä oli siis kyse parlamentin ohjeista näihin neuvotteluihin.

TiSA on erittäin monimutkainen paketti. Ennen äänestystä selvitin muun muassa Suomen, SAK:n ja EK:n kannat neuvotteluihin. Kun kaikista kolmesta suunnasta näytettiin vihreää valoa, päätin äänestää mietinnön puolesta. Täytyy seurata neuvotteluiden edistymistä tarkasti.

Äänestysten lomassa pidin puheenvuoron Venäjän ja EU:n välisistä kauppapakotteista. Kauppasota on rokottanut suomalaisten maataloustuotteiden vientiä 400 miljoonan euron edestä. Nyt kun pakolaistaakkaa halutaan jakaa tasaisemmin jäsenmaiden kesken, olisi kohtuullista, että myös kauppapakotteiden haittavaikutukset tasattaisiin. Halukkuutta tällaiseen taakanjakoon on kuitenkin – yllätys, yllätys – kovin vähän.

Lopuksi käytin puheenvuoron Kiinasta. Maa haluaisi kovasti itselleen markkinatalousmaan statuksen. Tätä keskustelua käydään europarlamentissa aivan kuin kyse olisi vain juridisesta tai taloudellisesta asiasta. Kiina rikkoo ihmisoikeuksia joka päivä, räikeästi ja häikäilemättömästi. Tämä on tosiasia, jota EU:n suosima hiljainen diplomatia ei ole onnistunut muuttamaan. Rahaakin on kokeiltu. Miljoonien euroja on syydetty erilaisiin kansalaisyhteiskunnan kehityshankkeisiin. Vastineeksi on saatu Kiina, jossa presidenttiä kritisoivat kirjakauppiaat mystisesti katoavat. Minusta EU:n olisi aika harkita suunnanmuutosta.

]]>
3 http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212190-ei-lisaa-sokeria-lapsille#comments EU Kiina Maailman terveysjärjestö Sokeri TISA Fri, 19 Feb 2016 08:17:19 +0000 Pirkko Ruohonen-Lerner http://pirkkoruohonenlerner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212190-ei-lisaa-sokeria-lapsille